Avoin työhakemus juuri avautuneeseen virkaan

Multa on kysellyt aika moni ihminen, että ootko hakenut töitä. Lopetin töiden hakemisen joskus 2007, koska ne vitun pätkätyöt eivät kannata taloudellisesti näin köyhälle. Heti menee tuet vituiksi. KELA hyväksyy 300€ tulot jos teet jotakin pientä, mutta sosku taas hyväksyy vain 150€ asti pienet tulot. Puhumattakaan siitä saatanan ruljanssista tukien kanssa pari-kolme kuukautta sen pienen työrupeaman jälkeen.
Noh, mä nyt ajattelin kuitenkin tehdä avoimen työhakemuksen yhteen tällä hetkellä kuumana puheenaiheena olevaan firmaan. Sähköposti lähti jo, joten miksen jakaisi sitä teidänkin kanssa?


------------
Terve!
Olen tässä mielenkiinnolla seurannut firmanne nykyisen entisen toimarin sotkujen selvittelyjä ja ajattelin lähestyä teitä avoimella työhakemuksella koskien juuri avautuvaa työpaikkaa.
Olen tällä hetkellä 33-vuotias lahtelainen nuorekas herrasmies, jolla on enemmän elämänkokemusta kuin kokemusta työhistorian saralla. Suurimman osan työhistoriastani olen saavuttanut vuoteen 2005 mennessä, jolloin selkäni ja mielenterveyteni heittivät häränpyllyä. Lainmuutos, jolla jo 18-vuotiaat saivat kartutettua omaa tulevaa eläkettään, ei ollut vielä tuolloin voimassa, joten oman kansaneläkkeeni määrä tulee olemaan 140€ luokkaa.
Olen opiskellut itseni keittiöapulaiseksi 2002 kahden vuoden perustutkinnolla, jonka suorittamiseen meni 5 vuotta. Tuolloin sain ensimmäisen hermoromahdukseni vanhempieni erittäin pahan, sottaisen ja myrkyllisen avioeron vuoksi ja aloin käyttämään jos jonkinlaista päihdettä. Tällä hetkellä päihteidenkäyttöni rajoittuu lähinnä alkoholiin, vaikka se onkin kaikkein vaarallisinta paskaa, mitä olen kehooni laittanut. Silti minulla on vielä jonkin verran luottamusta tulevaisuuteen ja siihen, että minulla oikeasti olisi yhteiskunnalle jotakin annettavaa. Aika pahalta näyttää, sillä se valo tunnelin päässä taitaa olla luotijuna.
Rikosrekisterini on puhdas, eikä minulle ole (vielä) lyöty hullun papereita kouraan. Olen myös vapautettu siviilipalveluksesta rauhan ajaksi, koska ei vaan jaksanut kiinnostaa osallistua siihen pelleilyyn, mitä sain kokea siviilipalvelukseni aikana: en saanut mistään palveluspaikkaa enkä saanut edes vastausta laittamiini hakemuksiin, joten jouduin kuukauden koulutusjakson jälkeen legioonaan. Legioonaan joutuu juuri ne kaikki sivarit, joilla ei ole palveluspaikkaa tiedossa. Olinkin kiinni Lapinjärven siviillipalveluskeskuksessa tekemässä niinkin hyödyllisiä asioita, kuten vuonna 2000 (ensimmäisellä käyntikerrallani siellä) olin kuuden muun sivarin kanssa keräämässä risuja 5km päässä olevalta hakkuualueelta. Toisella kerrallani vuonna 2003 ajoin nurmikot kolme kertaa viikossa ja välipäivinä haravoin ne samat nurmikot. Tuolloin alkoi selässäni muhimaan kahden välilevyn pullistuma, joka johti pahaan lääkekierteeseen vaikka tuolloin yritin IHAN OIKEASTI raitistua ja lopettaa alkon kanssa läträämisen. Vuonna 2005, kolmannella käyntikerrallani, päätin että vitut tästä ja ryyppäsin viikon ennen Lapinjärvelle palaamista. Sain vapautuksen perusteella "ei tuommoista surkeaa juoppoa kannata vankilaan laittaa vaikka hyvää se sulle tekisi."
Tällä hetkellä opiskelen liiketalouden laitoksessa Koulutuskeskus Salpauksessa, Lahdessa. Kyllä minusta vielä hyvä huijari saadaan niillä taidoilla, mitä olen jo siellä oppinut, voi pojat sentään!
Uskoisin, että minulla on hyvin paljon annettavaa Kevalle ja sitä kautta koko Suomen kansalle. Palkka- ja asuntoetuni, puhumattakaan autoedusta, ovat vaatimattomat parhaimmillaankin. Kunhan firma maksaa kämpän, tulen ilomielin töihin. Tällä hetkellä saamme avovaimoni kanssa noin 48% vuokran määrästä asumistukea, mutta tulojemme ollessa sen 32,46€/päivä - 20% ennakonpidätys, emme ole oikeutettuja sosiaaliviraston toimeentulotukeen. Yksinasuvan perusosa on 477€, mutta yhdessä asuvien tuet ovat 407€ per naama. Meillä on jatkuvasti normiylitys muutaman kympin luokkaa, joten emme saa maksusitoumusta edes lääkkeisiin. Kummallakaan meistä ei ole ajokorttia, mutta eipä meistä kumpikaan luota itseensä sen verran, että istuisimme about tonnin painoiseen metallimöhkäleeseen, jonka voi vähän liian helposti ajaa urku auki kallioleikkaukseen Helsingintiellä.
Eli julkisilla kuljettaisiin, asuttaisiin alle sadan neliön kämpässä KAUKANA pääkaupunkiseudusta (vitut siitä merinäköalasta hei) ja palkankin voisi tiputtaa siihen neljään ja puoleen tonniin (4 500€), sillä kuka vitun apina oikeasti tarvitsee yli 20 000€/kk palkkaa? Kyseessä ei ilmeisestikään ole edes luottamustehtävä, kuten esimerkiksi siivoojan tai kassatyöntekijän työ: jos luottotiedot eivät ole kunnossa, ei sinuun voida myöskään luottaa sen vertaa, että käsittelisit käteisrahaa tai kantaisit kokonaisten kiinteistöjen avaimia taskussasi. Ymmärrän kyllä, Kevalla käsitellään kaikkien muiden ihmisten rahoja, joten ihan sama, hmm?
Kiitän Teitä jo etukäteen mielenkiinnostanne jos jaksoitte lukea tähän asti ja odotan innolla tulevaa, hedelmällistä ja kaikille tuottoisaa yhteistyötämme! :) Olisin valmis aloittamaan työni heti Joulukuun alussa kunhan lähetätte minulle bussirahat ajoissa. En luota VR:ään ja EB on muutenkin siististi cool.

-----------
Ailuksen kengät on varmaan vähän liian hienot täyttää, mutta eiköhän musta sen verran huijarin vikaa ole, että en pääse Kevan mainetta pilaamaan.