keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Raivostuneen ja pöyristyneen valkoisen miehen avautuminen

Heipparallaa!

Tässä ei ole tullut päivitettyä muotia pitkään aikaan (varmaan siksi kun ei ole pahemmin tullut ostettua uusia rättejä), joten päätin avautua eräästä kirjoituksesta jonka lukaisin tässä lähimenneisyydessä. Pöyristyin ja närkästyin saadessani tietää, että olen naisvihamielinen, väkivaltainen sadisti, joka käyttää PEENISTÄÄN vallanvälineenä pelkästään silmillään. Järkytyin. Raivostuin. Pöyristyin.

Mielestäni tuo kirjoitus vaatii ehdottomasti miehen näkökulman, joten tässä se tulee.

Naisen katse miehen osuessa kohdalle muuttuu kuin astuisi leipäpuolelta lihatiskille tai vihannespuolelle kurkkujen ja kesäkurpitsojen kohdalle:

ensin katsotaan arvostelevasti rispaantuneet kengät tai onko juntilla tennissukat sandaalien kanssa, sitten katsotaan onko sääret karvattomat ja yhtä treenatut kuin Ransu-koiralla vai kuin pelkkää jännettä olevalla huippuravurilla.
Sitten katse nousee haaruksille, jonka kohdalla tuon miehiänielevän succubuksen mieleen rynnistää tarjonta prinssinakeista aina munakoisoon asti.
Sitten arvostellaan sikspäkki tai sen puute, sisäänkovertunut tai manboobsien valtaama rintakehä, pulkannaruja tai rahtialuksen mäntiä muistuttavat käsivarret, pullonkaulaa tai ladonovea muistuttavat hartiat ja niska, jonka jälkeen vilkaistaan nopeasti onko naamassa pensselit, näppylöitä, rillit, Koff-lippis vai paskainen metsäläisen hiuspehko.

En uskalla mennä mihinkään julkiseen paikkaan, sillä naisia on niin moneen lähtöön: on hulluja ja enemmän hulluja, eikä kukaan mies tunnu olevan liian vajavainen tai muotopuoli naiselle, kun nainen sille päälle sattuu.
Minua ja tuhansia muitakin miehiä raiskataan katseella päivittäin, ei ehkä mielissä seksuaalisesti, vaan sanattomilla arvosteluilla. Ja sitten oletetaan että mies on kuin lelu, jonka kytkimestä napsauttamalla saa päälle kunhan vain vähän lipaisee huuliaan, tuijottaa silmiin ja huokaa: "...mulla ois kaljaa kylmässä kotona..."

....

No kieltämättä tuo viimeinen lause voisi toimia allekirjoittaneen kohdalla, mutta siitä nyt ei ole kyse.

Näin loppuun voisin mainita jotakin tasa-arvon tasa-arvoittumisesta, mutta se on lukijalle jo aivan päivänselvää. Nainen on nainen ja mies on mies ja me kaikki ollaan loppujen lopuksi eläimiä, joilla on oman turvallisuutensa haitaksi kehittynyt turhan tiedostava mieli.
Jos sinua katsellaan, sinua häväistään. Jos sinua EI katsella, sinua häväistään vielä enemmän. Mitäs jos yritettäisiin opetella olemaan välittämättä liiasta katselusta tai katselemattomuudesta?
Loppuun laitan silmänruoaksi komean kuvan itestäni mökkisaunan terdellä.


Kuumaa ja kosteaa kesää kaikille!